Etusivulle > Toiminta > Suojelu ja tutkimus > Pikkutylli - vuoden lintu 2017

Pikkutylli – vuoden lintu 2017

Pikkutyllejä etsimään!

Pikkutylli on BirdLife Suomen vuoden lintu vuonna 2017. Valtakunnalliset seurantamuodot eivät tavoita pikkutyllejä tarpeeksi hyvin, joten pikkutyllin kannankehityksestä ja pesimäkannan koosta tiedetään hyvin vähän. Vuonna 2017 harrastajien toivotaan tarkistavan mahdollisimman kattavasti pikkutyllin pesimäpaikaksi sopivat kohteet.

chadub20080607k.jpg

Etsi kuvasta pesällä makaava pikkutylli

 

Mistä etsiä?
Pikkutyllin voi löytää varsinkin sorakuopilta sekä joutomaiden, teollisuusalueiden ja rakennustyömaiden avoimilta kentiltä. Mahdollisina paikkoina kannattaa huomioida myös turvetuotantoalueet, joilla voi pesiä merkittäväkin osa joidenkin yhdistysten kannasta.

Potentiaaliset paikat löytää helpoiten karttaa tutkimalla ja edellisiltä vuosilta Tiiraan ilmoitettuja pesimäaikaisia havaintoja selailemalla. Kartoituksia helpottaa, jos yhdistyksen alueelta on (lajivastaavan laatima) lista viime vuosien havaintopaikoista tai mahdollisista pesimäpaikoista.

Milloin ja miten?
Myöhäisen kevään johdosta paras aika etsiä pikkutyllejä on toukokuu ja kesäkuun alku – soidinkausi on vielä käynnissä. Hyvää pikkutyllin etsintäaikaa on myös kesäkuun loppu ja heinäkuun alku, jolloin emot varoittelevat maastopoikasiaan.

Paras ajankohta on aamu tai ilta, jolloin linnut ovat aktiivisimmillaan. Myös yölaulajaretkien yhteydessä voi usein tehdä pikkutyllikartoituksia. Usein tehokkain tapa pikkutyllin löytämiseen on kuuntelu – linnut paljastavat itsensä ennemmin tai myöhemmin. Poikasaikaan varoittelevat emot löytää helposti alueella kävelemällä, sen sijaan haudonta-aikaan laji voi olla hyvin huomaamaton.

Havaintojen ilmoittaminen
Pikkutyllihavainnot ilmoitetaan Tiiraan mahdollisimman tarkasti. Etenkin tiedot pesintään viittaavasta käyttäytymisestä (soidintava, varoitteleva ym.) ovat tärkeitä. Mikäli havaitun linnun arvellaan olevan muutolla levähtävä tai muualta ruokailemassa oleva yksilö, tämä on tärkeää kirjata havainnon lisätiedoksi. Biotoopin voi kuvata tarkemmin lisätiedoissa.

Kun pikkutylliä ei havaita sopivalla pesimäbiotoopilla, ilmoitetaan lukumääräksi 0. Lisätiedoissa kerrotaan, miten kattavasti kohde tarkastettiin ja millainen biotooppi oli.

 


 

Pikkutyllin alkuperäistä elinympäristöä ovat järvien, jokien ja saariston niukkakasvuiset hiekka- ja soraikkorannat. Nykyään valtaosa Suomen pikkutylleistä pesii kuitenkin ihmisen aikaansaamissa ympäristöissä. Pikkutyllin voi tavata pesivänä kaikkialla Suomessa tunturialueita lukuun ottamatta, mutta Lapissa laji on hyvin harvinainen.

Pikkutyllin pesimäpaikoille tunnusomaista on niukkakasvuisuus. Paljasta hiekkaa, soraa tai kivikkoa pitää paikalta löytyä. Veden läheisyys on eduksi, mutta useimmista muista kahlaajista poiketen pikkutylli viihtyy pääasiassa kuivalla maalla.


Onko pikkutylli vähentynyt?

Suomen pikkutyllikannan suuruudeksi on arvioitu 4000–6000 paria. Pikkutylli on aikanaan hyötynyt selvästi ihmistoiminnasta, mutta viime aikoina pikkutyllin lajin epäillään taantuneen. Esimerkiksi tuoreimmassa lintuatlaksessa pikkutyllihavaintoja tehtiin selvästi edellisiä atlaksia vähemmän. Todennäköisin taantuman syy on sopivien pesimäympäristöjen väheneminen esimerkiksi sorakuoppien maisemoinnin ja avoimien alueiden umpeenkasvun myötä.
Pikkutyllin tila tunnetaan huonosti, koska esimerkiksi linjalaskennoissa laji tulee harvoin vastaan ja pikkutyllin pesimäympäristöt eivät ole lintuharrastajien suosimia retkeilyalueita. Pikkutyllikannan seurantaa vaikeuttaa myös pesimäpaikkojen vaihtuvuus: vanhat pesimäpaikat muuttuvat ajan myötä lajille kelvottomaksi ja uusia, yhtä lailla tilapäisiä ympäristöjä syntyy koko ajan.


Miten tunnistan pikkutyllin?

Pikkutylli on noin kottaraisen kokoinen, selkäpuolelta tasaisen hiekanvärinen, melko lyhytjalkainen kahlaaja. Pään kuviot ovat räikeän mustavalkoiset ja rinnan yli kulkee musta vyö.

Lähisukulaisesta tyllistä pikkutyllin erottaa helpoiten räikeän keltaisen silmärenkaan ja yksivärisen, mustan nokan perusteella. Lennossa siivet ovat yksiväriset, kun tyllillä erottuu selvä valkoinen siipijuova. Myös ääni on hyvä tuntomerkki: terävä ”piy” jota pikkutylli toistaa varsinkin varoitellessaan hyvin aktiivisesti.

chadub20080607aa.jpg

Pikkutylli pesällään Lahden Sopenkorvessa vuonna 2010. Kuten tämäkin, moni pikkutyllireviiri autioituu mm. umpeenkasvun myötä.

 

chadub20080607ac.jpg

Jos näet pikkutyllin poistuvan pesältä, poistu itsekin välittömästi paikalta ja anna linnulle pesintärauha. Voi tarkkailla tilannetta kauempaa kiikareilla. Kuvan lintu on kuvattu auton ikkunasta.