Lintuatlas 2022-2025

Suomen neljäs lintuatlas on käynnissä. Atlashankkeessa selvitetään Suomen pesimälinnuston levinneisyys 10x10 kilometrin kokoisissa atlasruuduissa vuosina 2022–2025 ja sen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.

Suomi on atlaksessa jaettu 10x10 kilometrin atlasruutuihin ja jokainen ruutu edelleen jonkun jäsenyhdistyksen vastuulle. Atlaksen tarkoituksena on selvittää, mitä lajeja missäkin ruudussa pesii. Atlaksen nettisivuilla voit mm. tarkastella atlasruutujen sijoittumista kartalle ja ruutujen jakautumista eri yhdistysten alueille. Omalla karttapohjallaan voit tarkastella edellisessä atlaksessa vähemmälle retkeilylle jääneitä ruutuja. 

Tulospalvelussa voit seurata lintuatlastietojen kertymistä lajeittain ja atlasruuduittain. Tulospalvelun toimintoja päivitetään kevään mittaan. Lintuatlakseen on ilmoitettu jo yli 3 700 havaintoa. Pesinnät ovat monin paikoin käynnissä varhain pesintänsä aloittavilla lajeilla. Esimerkiksi tiaiset ja viherpeipot laulavat ja käpytikat rummuttavat. Varmoja pesintöjä on jo todettu mm. pikkukäpylinnulla.

Lintuatlaksessa käytetään pesimävarmuusindeksejä kuvaamaan lajin pesinnän varmuutta atlasruudussa. Pesimäaikaiset havainnot jaotellaan kullakin ruudulla pesimävarmuusindeksien perusteella epätodennäköisiin, mahdollisiin, todennäköisiin ja varmoihin pesintöihin. Yksityiskohtainen ohje indeksien tulkinnasta esimerkkeineen lisätään lähiaikoina atlaksen nettisivuille. Indeksien kuvaukset löytyvät Tiirasta: tiira.fi/atlasohje.php

Lintuatlashavaintojen tallentaminen Tiiraan

Atlashavainto voidaan kirjata suoraan Tiiraan lisäämällä havaintoilmoitukseen pesimävarmuusindeksi. Ilman pesimävarmuusindeksiä havainto ei tule atlakseen – muista siis kirjata indeksi pesintään viittaavissa havainnoissa!  Tiirasta havainnot siirtyvät atlaksen tulospalveluun miltei reaaliajassa, kerran vuorokaudessa. Lue lisää havaintojen ilmoittamisesta Tiiraan. 

NykyTiiraan on valitettavan vaikea tehdä muokkauksia, jonka vuoksi ensimmäinen atlasvuosi mennnään nykyään käytössä olevilla työkaluilla. Esimerkiksi ruutukohtaisia havaintoja voi hakea "rajaa kartalla"-toiminolla ja pelkästään pesimävarmuusindeksejä sisältävien havaintojen tarkastelu onnistuu lataamalla havainnot ensin exceliin ja sitten suodattamalla.

Jos käyttäjä ei ole lisännyt havaintoon pesimävarmuusindeksiä, vaikka sellaiselle selkeästi on tarve, on aina paras lähestyä havainnoijaa (esim. viesti Tiiran kautta) ja muistuttaa indeksien käytöstä. Yhdistyskäyttäjä voi lisätä indeksin myös itse tekemällä havainnoista koontihavainnon.

Lintuatlashavaintojen tallentaminen lintuatlaslomakkeella

Vihko (laji.fi/vihko) on Lajitietokeskuksen luontohavaintopäiväkirja. Vihkon Lintuatlaslomake on tehty erityisesti lintuatlashavaintojen tallentamiseen netissä. Voit ilmoittaa Lintuatlaslomakkeella retkesi lajit lajilistana ja kullekin lajille korkeimman retkellä havaitsemasi pesimävarmuusindeksin. Lisäksi voit merkitä havaintoja kartalle. Atlashavaintoja voit tallentaa myös Retkilomakkeella.

Voit tallentaa havaintoja myös Mobiilivihko-sovelluksen Lintuatlaslomakkeella, joka tallentaa havainnot lopuksi Vihkoon.

Atlakseen liittyvissä kysymyksissä voit aina ottaa yhteyttä joko oman yhdistyksesi atlasvastaavaan tai valtakunnallisiin atlaskoordinaattoreihin (lintuatlas(ät)luomus.fi).

BirdLife Päijät-Hämeen atlasvastaava

Timo Hämäläinen
timo58hamalainen(ät)gmail.com
Puh. 040 049 6991

Atlakseen voit tutustua tarkemmin täällä