Kuovi on viime vuosikymmeninä selvästi vähentynyt Etelä-Suomessa. Kuovivuoden tarkoituksena oli kerätä tietoa reviireistä ja muutonaikaisista lepäilyalueista yhdistyksen toimialueella. Myös kuovin kevätmuuton etenemisestä ja suurimmista muuttaja- ja lepäilijämääristä pyydettiin tietoja. Havainnot kerättiin Tiira-lintutietopalvelun avulla.
Olli Jouppila, aluevastaava 2023
Vuoden 2023 aikana PHLY:ssä ilmoitettiin yhteensä 692 kuovihavaintoa. Luvussa ovat mukana kaikki koontihavaintojen alahavainnot sekä salatut havainnot. Tämä on noin 22 % enemmän kuin vuosien 2018–2022 keskiarvo (569).
Taulukko 1. Kuovihavaintojen jakautuminen kunnittain.
Eniten havaintoja tehtiin huhtikuussa (41 %), toukokuussa (28 %) ja kesäkuussa (23 %). Koko vuoden havainnoista noin 91 % tehtiin kesäkuun loppuun mennessä. Heinä- ja elokuun osuudet olivat kumpikin 4,2 %. Syys- ja lokakuussa oli kummassakin vain yksi havainto.
Kuvaaja 1. Kuovihavaintojen jakautuminen kuukausittain.
Kevään ensimmäinen havainto kuovista tehtiin 7.4.2023 Orimattilan Haikulassa. Ajankohta on melko tyypillinen, sillä vuodesta 2013 alkaen ensihavainnon mediaani on 2.4. Kevään suurin muuttajasumma oli 35 muuttavaa (23.4.2023 Hartola, Pohjolan pellot) ja suurin kertymä 34 paikallista (17.4.2023 Padasjoki, Nyystölän pellot). Kumpikin näistä jäi kauas PHLY:n ennätyslukemista.
Kuovireviireiksi tulkitsin paikalliset linnut sopivassa pesimäympäristössä, jos oli havaittu soidintamista, varoittelua, hautomista, poikasia tai havainnoitsija oli muuten tulkinnut jo maastossa reviirin. Pelkästään sopivassa ympäristössä tehtyä havaintoa ilman kirjattua reviiri- tai pesintäkäyttäytymistä en tähän selvitykseen laskenut. Paikoissa, joissa kuovihavaintoja oli tiheästi, tulkitsin lähekkäisiä havaintoja koskemaan samoja reviirejä. Osasta havaintoja puuttui linnun sijainti, mikä vaikeutti tulkintaa. En kuitenkaan usko tulkinnanvaraisuuden vaikuttaneen suuresti tulosten kokonaiskuvaan.
Yhteensä reviirejä oli edellä kuvatulla tavalla laskettuna 135. Lukua ei pysty suhteuttamaan suoraan mihinkään aikaisempaan tietoon, sillä kuovireviirejä ei ole PHLY:ssä vuosittain laskettu. Kunnittain reviirit jakautuivat taulukon 2 mukaisesti. Suurimmat reviiritiheydet olivat Orimattilan Luhtikylässä ja Virenojalla, Hollolan Sairakkalanjärvellä ja kirkonkylän-Kutajärven seudulla, Asikkalassa Hillilän-Kurhilan pelloilla sekä Sysmän Ravioskorvessa. Näistä kussakin oli 5-6 reviiriä. Suurin osa (90 %) reviireistä oli pelloilla, vähemmistö (10 %) soilla tai suomaisilla rannoilla.
Taulukko 2. Kuovireviirien jakautuminen kunnittain.
Syksyn viimeinen havainto muuttavasta kuovista tehtiin 3.10.2023 Asikkalan Pulkkilanharjulla. Viimehavainto oli hieman tavallista myöhäisempi, sillä vuodesta 2013 lähtien viimehavainnon mediaani on 13.9. Vuoden viimeisissä havainnoissa on enemmän hajontaa kuin vuoden ensimmäisissä, mutta useimmiten viimehavainto on ajoittunut syyskuulle. Lokakuisia havaintoja kuitenkin on toisinaan, ja myöhäisyysennätyksestä (11.10.2005) jäätiin reilulla viikolla. Syksyn suurin muuttajasumma oli 35 muuttavaa (9.8.2023 Padasjoki, Virmaila, Hienohiekka). Kovin selkeitä syyskertymiä ei ollut, mutta suurin kesäaikainen muuttavien tai muuten pesimättömien kuovien parvi oli 17 paikallista (22.6.2023 Orimattila, Kuivannon Metsäkulma). Myöskään syyskaudella muuttajasummat tai -kertymät eivät olleet lähelläkään ennätyksiä.
Kuovit saapuvat Päijät-Hämeeseen huhtikuussa, jolloin peltoalueillamme nähdään eniten lepäileviä ja muuttavia lintuja. Reviirejä varailevia ja muuttomatkalla lepäileviä lintuja voi tuolloin olla vaikea erottaa toisistaan.
Kuovi aloittaa pesintänsä huhti–toukokuussa. Hyviä pesimäbiotooppeja ovat peltojen lisäksi suot ja muut vastaavanlaiset kosteikot. Haudonta-aika on noin 30 vrk. Poikaset ovat pesäpakoisia ja siirtyvät maastoon etsimään itsenäisesti ruokaa jo parin päivän ikäisinä. Emot pysyttelevät lähettyvillä ja varoittelevat äänekkäästi tunkeilijaa. Naaras aloittaa syysmuuton ennen koirasta. Koiraat ja nuoret linnut muuttavat etelään heinä–elokuussa.
Päijät-Hämeen kuovialueiden kartta
(reviireihin viittaavien havaintojen sijainnit vuosilta 2020–2022.)
Merkitse reviireilleen asettuneet linnut ”rev”-tunnuksella tarkasti (linnun paikka ja havainnoijan paikka). Jos alueella on samaan aikaan paikallisten lisäksi myös muuttavia kuoveja, ilmoita ne erikseen omana havaintorivinä. Jos arvioit, että paikalla on pesinnässä epäonnistuneita pareja, kirjaa tieto lisätietokenttään.
Reviiriksi voidaan tulkita sopivassa elinympäristössä paikallinen soidintava yksilö "Ä" tai muuten reviiriksi maastossa tulkittu lintu "rev". Pesintöjen ollessa käynnissä, myös paikallinen varoitteleva lintu "var" tulkitaan reviiriksi. Maastopoikanen merkitään Tiiraan ”pm”-lyhenteellä.
Muista valita havaintoon pesimävarmuusindeksi ja päivittää se, jos teet myöhemmin samalla paikalla lisähavaintoja.
Kun suunnittelet retkeä, käytä apunasi tätä Google maps -karttaa. Karttaan on merkitty reviireihin viittaavien havaintojen sijainnit vuosilta 2020–2022.
Kirjaa tieto siitä, onko lintu paikallinen "p", vai muuttava "m", myös muuttosuunta sekä mahdollinen muuttoparven koko on hyvä mainita. Huomaa, että naaraiden ja pesinnässään epäonnistuneiden koiraiden syysmuutto voi alkaa jo touko-kesäkuun vaihteessa!
Merkitse lintuhavaintoihin pesimävarmuusindeksit. Tällä tavalla kartutamme myös alueemme atlashavaintoja.