Tiira-vinkkejä

Huomioi nämä kun ilmoitat lintuhavaintoja Tiiraan

Merkitse nämä tiedot Tiirassa omiin tietokenttiin

  • Tarkka havaintopaikka (Hae paikka kartalta). Tärkeintä on ilmoittaa LINNUN tarkka paikka
  • Havainnon päivämäärä ja havaintoaika
  • Laji (muista, että kaikkea ei tarvitse määrittää, jos et ole varma havainnosta, voit valita "Hae laji" -kohdasta esim. tiaislaji, jalohaukkalaji jne.)
  • lintujen lukumäärä
  • Tila-kenttä. Tähän laitetaan useinmiten pieni kirjain p (lintu on paikallinen). Jos lintu näyttää kiertelevän alueella, ilmoita kiert. Jos lintu on selvästi muuttava, eli lentää muuttoaikaan korkealla määrätietoisesti pois alueelta, laita kenttään pieni kirjain m (lintu on muuttava). Voit myös kirjoittaa perään muuttosuunnan, esimerkikisi m, SW.

Jos et ole varma, mitä jokin merkintä (linnun tila/puku/ikä) tarkoittaa, älä käytä sitä!

Muista aina tarkistaa havaintosi, kun olet lähettänyt ne

  • Kevään lintuhuumassa havaintoja tulee runsaasti, ja myös virhekirjauksia tulee enemmän.
  • Tavanomaisimpia virhekirjauksia ovat: väärä kuukausi, väärä vuosi, väärä paikkanimi tai koordinaatti
  • Kannattaa tehdä perushaku – omat ilmoitukset – tänään. Klikkaa havaintoa ja tarkista ovatko tiedot ja koordinaatit oikein.
  • Vuosiluku- ja kuukausivirheiden löytämiseen tarvitaan pitkä aikajakso ja ilmoitusaika alas -lajittelu.
  • Jos löydät virheen, korjaa tieto klikkaamalla havaintorivin oikealla puolella olevaa kynäkuvaketta. Jos ilmoitat havainnon uudelleen, aiempi virheellinen havainto tulee poistaa!

Linnun tila, tärkeimmät lyhenteet

  • p = paikallinen lintu
  • m = muuttava lintu
  • kiert = kiertelevä lintu
  • jos ilmoitat muuttavasta linnusta ilmansuunnan, muista merkitä myös m-kirjain. Esim. kurki 3 m, NE 

Linnun puku – yleisimpiä merkintöjä ja virhemerkintöjä

Valitse valikosta vain sellainen lyhenne, jonka tarkoituksen tunnet varmuudella! Jos et ole varma tuntomerkeistä, kirjoita lisätieto-kenttään vapaamuotoinen teksti. Lisätietojen kirjoittaminen on aina suositeltavaa.

  • ad = aikuisen linnun puku
  • n-puk = naaraspukuinen lintu
  • juv = HUOM! Linnun ensimmäinen täydellinen höyhenpuku, joka yleensä vaihtuu varsin aikaisessa vaiheessa alkusyksyä pois.
  • imm = Ei-sukukypsä lintu. Parempi merkintä nuorille ikäluokille syksyllä, talvella ja keväällä juv-merkinnnän sijaan.
  • jp = juhlapuku
  • pep = HUOM! Peruspukuinen lintu (juhlapuvun vastakohta), esim. kesäinen vesilintu. pep ei ole pesäpoikanen!
  • pull = HUOM! Pesäpakoisen lajin untuvapoikanen (ei sovellu esim. varpuslinnuille tai tikoille).

Linnun ikä – yleisimpiä merkintöjä ja virhemerkintöjä
(kv = kalenterivuosi)

Aloittelijan ei yleensä kannata arvioida linnun ikää, vaan valita jokin Puku-valikosta. Esim. ad

  • HUOM! Linnun ikä vaihtuu vuodenvaihteessa; tammikuussa ei ole 1kv lintuja!
  • 1kv = ensimmäisen kalenterivuoden lintu (Samana vuonna syntynyt lintu).
  • 2kv = toisen kalenterivuoden lintu. Esim. tammikuussa edelliskesän harmaalokin poikasen ikä on 2kv
  • pp = HUOM! pesäpoikanen muilla kuin pesäpakoisilla lajeilla
  • pm = maastopoikanen
  • flHUOM! lähinnä rengastajien käyttämä merkintä. Maastohavainnoissa yleensä tarpeeton. Ikämerkinnän tyhjäksi jättäminen tarkoittaa samaa.

Tarkemmat ikä- ja pukuohjeet sivulta 11–12: https://tiedostot.birdlife.fi/ohjeet/tiira_ohje_fi.pdf

 


 

Kompastuskiviä:

Ole kriittinen havaintoasi kohtaan. Monelle meistä käy määritysvirheitä silloin kun linnun pukutuntomerkkejä ei katsota tarkkaan tai sen ääntelyä merkitä ylös. 

Ole tarkkana näissä tyypillisissä tilanteissa:

 

KEVÄT


Aikainen kalalokki

Aikaiset kalalokit ovat yleensä harmaalokkeja.

Selkälokki - merilokki - harmaalokki

Aikainen mustaselkäinen lokki on usein yleensä merilokki. Huomaa, että tietyssä valossa jäällä olevat harmaalokit voivat näyttää mustaselkäisiltä. Aikaisimmat selkälokit ovat usein ns. "tuhkaselkälokkeja".

Aikainen nuolihaukka

Todennäköinen ampuhaukka (ampuhaukka ja tuulihaukka ovat  kevään ensimmäisiä jalohaukkoja).

Aikainen rantasipi

Metsäviklokin keikuttaa pyrstöään ja on paljolti rantasipin näköinen. Metsäviklo on keväällä aikainen saapuja ja levähtää samalaisilla biotoopeilla kuin rantasipi. Tutustu tuntomerkkeihin!

Aikainen liro

Todennäköisemmin metsäviklo. Opettele tunnistamaan lajien äänet ja tuntomerkit. Lajiparin erottaminen ei ole aina helppoa kokeneellekaan.

Vihertikka

Harmaapäätikka (kummatkin lajit ovat vihreäselkäisiä). Vihertikka on havaittu maassamme vain muutaman kerran. Mutta lintukirjassani esitellään vain vihertikka eikä harmaapäätikkaa: Suomessa myydään eurooppalaista käännöslintukirjallisuutta, jossa esitellään Keski-Euroopassa yleinen vihertikka, mutta ei pohjolassa yleistä harmaapäätikkaa.

Valkoselkätikka

Myös pikkutikalla on valkoinen selkä. Valkoselkätikka on käpytikkaakin kookkaampi. Pikkutikka on nimensä mukaisesti pienikokoinen.

Aikainen haarapääsky

on usein soidinlentoa lentävä viherpeippo.

Hiiripöllön soidinääni

Lehtopöllön puliseva soidinääni: lehtopöllöllä on ääni, joka muistuttaa hiiripöllön pulinaa ja on sekoitettavissa jopa äänitevertailussa. Päijät-Hämeessä ei yleensä ole soidintavia hiiripöllöjä ja sellaisen hyväksymiseen tarvitaan myös näköhavainto.

SYKSY


Myöhäinen pajulintu

Syyskuun lopun/lokakuun alun uunilintu on todennäköisemmin tiltaltti, joita saapuu syksyllä runsain määrin idän suunnalta. Opettele tuntomerkit. Tämä lajipari on kokeneelleekin harrastajalle vaikea.

Valkopäätiainen

on todennäköisesti pyrstötiainen joka liikkuu parvissa. Valkopäätiainen on erittäin harvinainen harhailija Suomessa.

 

 

 

NuolihaukkaNuolihaukka
RantasipiRantasipi
MetsävikloMetsäviklo
LiroLiro
HarmaapäätikkaHarmaapäätikka
PikkutikkaPikkutikka