Bussiretki Hartolan, Sysmän ja Asikkalan lintupaikoille 3.5.2026

Yhdistyksemme bussiretki starttasi sunnuntaiaamuna noin kello kuusi Lahdesta. Sää näytti mukavan aurinkoiselta, mutta tiesimme, että aamupäivän aikana olisi odotettavissa pientä sadetta. Lahdesta bussi suuntasi Heinolaan, josta kyytiin nousivat loput retkeläiset.

Ensimmäinen pysähdys tehtiin Hartolassa Pohjolan pelloilla. Ilmassa oli jo sateen tuntua pilvisyyden lisääntyessä. Pelloilla näimme lähinnä töyhtöhyyppiä, kottaraisia sekä naurulokkeja. Pohjolan pelloilta suuntasimme Metsäkoskelle, jossa pellolta löytyi noin 20 yksilön kapustarintaparvi. Lisäksi pellolla lenteli mukavasti niittykirvisiä sekä joitakin kiuruja ja kuoveja. Retkenjohtajamme Paavo kannusti tarkkailemaan kuoveja erityisesti pikkukuovin toivossa.

Pohjolan pellot, Hartola. Kuva Outi Mäyrä

Seuraava kohteemme oli Hartolassa sijaitseva Jaakkolansuo. Entinen turvetuotantoalue on jälkihoidon yhteydessä muutettu monimuotoiseksi kosteikoksi, ja se onkin muotoutumassa hyvin lupaavaksi lintukohteeksi. Alueelle ollaan myös hakemassa hankerahoitusta linnustoselvitystä varten.

Kohteeseen saavuttuamme alkoi tihkusade, mutta se ei innokkaita retkeilijöitä haitannut. Jaakkolansuon kosteikolla lintuja riitti runsaasti. Valtalajina olivat naurulokit, joiden joukossa lenteli useita pikkulokkeja. Vesilinnuista havaitsimme ainakin tavin, haapanan ja lapasorsan. Kahlaajista näimme muun muassa kolme mustavikloa, kymmenen liroa sekä pikkutyllin.

Hartolan Jaakkolansuo. Kuvat Outi Mäyrä

Jaakkolansuolta suuntasimme Hartolan golfkentälle. Golfkentän lammella oli nähty mustakurkku-uikkupari, ja löysimme ne myös itse. Uikut eivät näyttäneet häiriintyvän ympärillä liikkuvista golfareista. Iloisena ja hieman erikoisena yllätyksenä kuulimme lehtopöllön huhuilua golfkentän laidalla sijaitsevasta pienestä metsiköstä.

Tihkusade lakkasi vähitellen kokonaan, ja lämpötila nousi noin 12 asteeseen. Seuraavassa kohteessamme, Hartolan Aurinkorannalla, vaikutti aluksi melko hiljaiselta. Uimarannan vastapäisellä Äijäsaarilla hautoi kanadanhanhi, ja saaren takaa lipui kaksi kuikkaa. Kuikkia näkyi myös kauempana kolme lisää. Kalatiira kävi lentelemässä rannan läheisyydessä, ja yksi retkeläinen havaitsi kauempana haarapääskyn, jonka osa ehti myös nähdä.

Hartolan Aurinkoranta, Kuva Outi Mäyrä.

Ennen lounastaukoa ehdimme vielä käydä Sysmän Kirveskoskella. Alueella on usein havaittu petolintuja, kuten sääksiä, merikotkia ja jopa haarahaukkoja. Tällä kertaa petolintusaldo jäi kuitenkin yhteen tuulihaukkaan. Näimme myös ensimmäiset suuremmat hanhiparvet: kauempana pelloilla viihtyi tundrahanhia, tundrametsähanhia sekä valkoposkihanhia. Lisäksi saimme nauttia rautiaisen, punarinnan ja laulurastaan kauniista laulusta.

Lounastauon pidimme Hartolan Kuninkaanportissa, josta jatkoimme matkaa kohti Sysmää. Matkalla pysähdyimme Hotilan kohdalla pellon vieressä. Pellolla oli kolme suokukkoa, kaksi kuovia sekä kulorastaita. Sysmässä kohteenamme oli Kirkkolahti. Aurinko alkoi lämmittää mukavasti, ja lämpötila nousi 14 asteeseen. Kirkkolahdella näimme silkkiuikkuja, nokikanoja, tukkasotkan sekä merihanhen. Ruskosuohaukka kaarteli kauempana kaislikon yllä. Pian yksi retkeläinen havaitsi vastarannan kaislikon reunassa kaulushaikaran, joka pysyi hyvin näkyvissä kaikkien iloksi.

Sysmän Kirkkolahti. Kuva Outi Mäyrä.

Lintujen katselua Sysmän Ravioskorvessa. Kuva: Sakari Lehtinen.

Sysmässä Antilanlahdella ja Nuoramoisissa näimme suuret hanhijoukot. Antilanlahdella sekaparvessa oli arviolta 400 yksilöä ja Nuoramoisissa yli 2000.

Matka jatkui kohti Asikkalaa, mutta pysähdyimme vielä Sysmän puolella Ravioskorvessa. Retkeläisiä kannustettiin edelleen tarkkailemaan kuoveja pikkukuovin toivossa. Kuoveja löytyikin ainakin viisi, mutta pikkukuovia ei tällä kertaa havaittu. Ravioskorvessa näimme lisää suokukkoja ja kapustarintoja. Pelloilla oli alkanut kevätkyntö, mikä oli houkutellut paikalle runsaasti lokkeja – kalalokkeja oli arviolta 300.

Asikkalassa pysähdyimme Pulkkilanharjulla, mutta lintujen osalta pysähdys jäi niukaksi. Myös Asikkalan kirkonkylän pelloilla oli hiljaista. Kellon lähestyessä sovittua paluuaikaa retkeläiset olivat valmiita kotimatkalle. Retki oli onnistunut, ja kaikille jäi hyvä mieli.