Etusivulle > Pinnat ja kilpailut > Määristysvisa > Tulokset > Viikko 16 Puolisukeltajasorsat

Määritysvisa 2020

Viikko 16: Puolisukeltajasorsat

 
Visaan osallitui 35 henkilöä, jotka tunsivat keskimäärin 68 prosenttisesti näytetyt 50 kuvaa. Vain yksi osallistuja tunnisti kaikki kuvat. Yksikään kuva ei ollut kaikilla vastaajilla oikein, mutta juhlapukuisen sinisorsakoiraan ja naaras lapasorsan oli tunnistanut yhtä vaille kaikki vastaajat. Tämän sivun lopusta löytyy jokaisen kuvan tunnistamisprosentti. Lisäksi lopusta löytyy tulokset kymmenen parhaan osalta.
 
Seuraavassa esitellään muutama heikosti tunnettu kuva ja mistä lajin olisi tunnistanut. Tekijänoikeudellisista syistä kaikissa kohdissa ei voida käyttää samaa kuvaa kuin visassa, mutta siinä tapauksessa kuvaksi on valittu mahdollisimman samanlainen kuva.
 
Tavi
 Anacre n.jpg
 
Hieman yllättäen visan heikoiten tunnistettu kuva oli oheinen kuva uivasta naaraspukuisesta nuoresta tavista. Sen tunnisti vain 26 prosenttia vastaajista. Suurin osa (22 vastaajaa) oli määrittänyt linnun sinisorsaksi. Kuvassa linnun kokoa voi olla vaikea arvioida, mutta siitä kuitenkin voi hahmottaa linnun töpäkän tavimaisen olemuksen. Lisäksi linnun siipipeili on vihreä eikä sininen, kuten sinisorsalla olisi. Siipipielin ulompi puolisko on naaraspukuisella tavilla, kuten kuvan linnullakin, musta ja erityisesti nuorella linnulla mustaa on paljon. Myös ruosteenruskea sävy siipipeilin etupuolen valkoisessa reunuksessa on taville tyypillistä. Tumma pyrstö, jonka tyven alla on valkea juova, sopii myös juuri taviin.
 
Siperiantavi
 
anafor4.jpg
 
Kuvan siperiantavinaaras oli odotetusti vaikea tunnistettava. Kuvan tunsi 34 prosenttia osallistujista. Muut veikkaukset jakautuivat useammalle lajille, mutta yleisin väärä vastaus oli heinätavi (8 kpl). Myös heinätavilla olisi nokan tyvellä valkoinen laikku, mutta kuvan sorsalla se on selvärajaisempi ja pyöreä, kuten siperiantavilla kuuluukin. Siperiantavin silmäkulmanjuova on ruskea, ei valkoinen, kuten heinätavilla ja tumma silmäjuova on vain silmän takana. Heinätavilla tumma silmäjuova jatkuisi nokan yläreunaan asti. Yleisväritykseltään siperiantavi on punaruskeampi. Linnun siivellä näkyy ruosteenvärinen siipijuova, jollaista heinätavilla ei ole. Mainitut tuntomerkit toimivat eroina myös naaras sinisiipitaviin.
 
Mandariinisorsa
 
aixgal n l.jpg
 
Naaras mandariinisorsasta oli hiukan oheista kuvaa enemmän alapuolelta otettu lentokuva, joka tuotti vaikeuksia monelle. Kuvan tunnisti 37 prosenttia vastaajista. Yleisin väärä vastaus oli siperiantavi, joka lienee usein valittu vaihtoehdoista siitä syystä, ettei ole keksitty, mikä laji on kuvassa. Vaikka kuva oli hiukan tätä kuvaa hankalampi, siitä näkyi mandariinisorsan valkoinen vatsa, kyljen helmikuviot sekä harmaa pää, jossa valkoisesta silmärenkaasta lähtee valkoinen juova kohti niskaa.
 
Amerikanhaapana
 
Anaame n.jpg
 
Kuvan amerikanhaapanan oli tunnistanut 40 prosenttia osallistujista. Yleisin väärä vastaus oli haapana (15 kpl). Amerikanhaapana- ja haapananaaras muistuttavat erittäin paljon toisiaan. Amerikanhaapanan pää on kuitenkin vaaleampi ja harmaansävyisempi, minkä takia tumma silmän alue erottuu naaman keskeltä voimakkaana, kuten tästä kuvasta hyvin ilmenee. Lennossa näkyisivät myös voimakkaan valkeat kainalot.
 
Amerikantavi
 
anacar k.jpg 
Amerikantavikoiraan oli tunnistanut 43 prosenttia vastaajista. Yleisin väärä vastaus oli luonnollisesti tavi (13 kpl). Lajiparin paras tuntomerkki ovat valkoiset juovat kyljessä. Amerikantavilla on rinnan sivulla valkoinen pystysuora valkoinen juova, kun taas tavilla on kyljessä valkoinen poikittaisjuova. Toinen kuvassa näkyvä tuntomerkki on pään vihreän alueen reunalta, erityisesti sen yläreunalta puuttuva keltainen reunus.
 
Sinisorsa
 
anapla n 2.jpg
 
Uskomatonta kyllä, yksi vähiten tunnistetuista kuvista oli tuiki tavallinen sinisorsanaaras. Kuva ei ole tämä, mutta myös määrityskuvassa sorsa oli hyvin esillä sivultapäin ja jopa sininen siipipeili näkyi hiukan höyhenten alta. Kymenen vastaajaa erehtyi luulemaan lintua jouhisorsaksi, mitä ehkä selittää se, että yksilöllä oli tämän kuvan yksilön tapaan varsin tumma nokka ja pyrstö oli uidessa pystyssä. Jouhisorsa on kuitenkin solakamman muotoinen, sen nokka on ohuempi, pää vaaleampi ilman kuviointeja ja  pyrstö pidempi.
 
 
TOP-10 (% oikein)
 
Ato 100
Jappe 98
Pko 92
IR 94
Teemu 92
RM 86
vladi vostok 84
uunilintu 86
Petteripunakuono 88
AP 80
 
Oikeat vastaukset (% oikein)
k=koiras, n=naaraspukuinen, juv = nuori, l=lennossa
 
Sinisorsa k 97
Lapasorsa n 97
Jouhisorsa k 94
Lapasorsa k 94
Mandariinisorsa k 91
Ruostesorsa 89
Heinätavi k 86
Ruostesorsa l 86
Tavi k 83
Haapana n 83
Ristisorsa k 83
Sinisorsa n l 83
Lapasorsa n l 83
Sinisiipitavi n 83
Mandariinisorsa n 80
Harmaasorsa 80
Sinisiipitavi n l 80
Haapana k 77
Jouhisorsa n 77
Nokisorsa k l 77
Sinisorsa alb 74
Harmaasorsa n 71
Ristisorsa k l 69
Harmaasorsa k 66
Amerikanhaapana k 66
Haapana l 66
Ristisorsa juv 66
Tavi k l 63
Sinisiipitavi k 63
Nokisorsa k 63
Sinisorsa k tp 63
Siperiantavi k vp 63
Heinätavi n 60
Jouhisorsa n l 60
Amerikanhaapana k l 60
Haapana n 60
Haapana n 57
Tavi n 54
Heinätavi n l 54
Siperiantavi k 54
Jouhisorsa n l 51
Harmaasorsa k l 51
Tavi k l 51
Amerikanhaapana  k l 51
Amerikantavi k 43
Sinisorsa n 43
Amerikanhaapana n 40
Mandariinisorsa n l 37
Siperiantavi n 34
Tavi n 26

 

Puolisukeltajien tärpit (ennen visaa)

Visan aiheena ovat puolisukeltajasorsat. Opeteltavat lajit on lueteltu tämän tekstin lopussa. Monet juhlapukuiset sorsat ovat helppoja tunnistettavia, mutta naaraspukuisissa sorsissa riittää jo enemmän haastetta. Tätä visaa varten kannattaa kerrata myös lentävien sorsien tuntomerkit, kuten se, miltä näyttävät lennossa Anas-suvun naaraiden siivet.

Suurin osa visan kuvista käsittelee Suomessa pesiviä lajeja, mutta mukana on myös kuvia puolisukeltajasorsaharvinaisuuksista, joita Suomessa on tavattu. Hankalimmat kuvat ovat varmasti opettavaisia myös kokeneelle harrastajalle ja määritystaitajalle. Toisaalta monet kuvat ovat varmasti kaikkien tunnistettavissa.

Tärpit huippusuoritukseen:

-Peruslajit pitää hallita, erityisesti naaraspukuiset linnut.
-Myös harvinaisten lajien juhlapukuiset koiraat pitää hallita.
-Tavi- ja heinätavinaaraan erottaminen. Kannattaa tutustua heinätavinaaraan päänkuvioihin sekä siiven väritykseen.
-Harmaasorsan eri pukuihin tutustuminen. Valkoinen siipipeili on tärkeä tuntomerkki.
-Koiras tavin ja amerikantavin erottaminen. Tavilla on valkoinen vaakasuora kylkijuova, amerikantavilla taas valkoinen pystysuora juova rinnan sivulla.
-Naaras sinisiipitavin tuntomerkit. Sinisiipitavilla on erittäin voimakkaan sininen kyynärsiipi kaikissa puvuissa ja tämä väri vilahtaa usein myös linnun uidessa.
-Siperiantavinaaraan tuntomerkit. Hyvä tuntomerkki on muun muassa voimakas valkoinen pyöreä täplä nokan tyvellä ja tumman silmäjuovan esiintyminen vain silmän takana.
-Haapana- ja amerikanhaapananaaraan tunnistaminen. Lajipari on erittäin vaikea. Amerikanhaapanan pää on vaaleampi, harmaan värinen, ja siksi silmäkuoppa erottuu erityisen hyvin mustana spottina.
-Nokisorsan erottaminen naaraspukuisesta sinisorsasta. Nokisorsan ruumis on hyvin tumma ja vaaleampi pää erottuu siitä siksi hyvin selvärajaisesti. Nokka on kellanvihreä. Tummassa pyrstössä ja siipipeilin sivuilla ei ole valkoista.

Visaa varten opeteltavat lajit:

-Ristisorsa
-Ruostesorsa
-Sinisorsa
-Harmaasorsa
-Jouhisorsa
-Nokisorsa
-Lapasorsa
-Haapana
-Amerikanhaapana
-Tavi
-Amerikantavi (ei naarasta!)
-Heinätavi
-Sinisiipitavi
-Siperiantavi
-Mandariinisorsa