Etusivulle > Toiminta > Suojelu ja tutkimus > Laulujoutsen – Vuoden lintu 2014

Laulujoutsen – Vuoden lintu 2014

Laulujoutsenen voittokulku on jatkunut puoli vuosisataa. Tänä vuonna katsotaan, kuinka suureksi kanta on kasvanut. Laulujoutsen on BirdLife Suomen vuoden lintu.

Vuoden lintu 2014 on kansallislintumme laulujoutsen. Sukupuuton partaalla hoippuneen lajin kanta on jatkanut kasvuaan yli puoli vuosisataa, ja tänä vuonna BirdLife Suomi päivittää kymmenen vuoden takaisen kannanarvionsa. Silloin päädyttiin 4 600–6 000 pariin.

Vaikka lukuisat paikannimet kertovat laulujoutsenen pesineen ennenkin yleisenä koko Suomessa, joutsenella ei aina ole mennyt näin hyvin. Viime vuosisadan alkupuolella laji oli ehditty metsästää melkein loppuun koko maasta. Viisi kiloa kömpelösti liikkuvaa lihaa oli houkuttanut varsinkin katovuosina ja pula-aikoina.

Laulujoutsen rauhoitettiin viime hetkillä vuonna 1934. Vielä tärkeämpää oli asennemuutos, jonka kirjailija ja eläinlääkäri Yrjö Kokon kirjat saivat aikaan.

Vuonna 1949 Suomessa arvioitiin pesivän 15 joutsenparia, kaikki Lapin ja Kuusamon erämaissa. Neljännesvuosisata myöhemmin laulujoutsenia arvioitiin olevan 150–200 paria. Vielä 1980-luvun lopussa Suomen joutsenkanta oli alle tuhat paria, mutta liittyessään Euroopan unioniin vuonna 1995 Suomi toi sinne tuliaisina noin 1 500 pesivää laulujoutsenparia.

Nyt joutsenia lähdetään laskemaan jo kymmenentuhannen parin mutupohjalta. Merkkejä runsastumisen taittumisesta ei ole havaittu, mutta ennen pitkää kannankasvu varmasti tyrehtyy. Laulujoutsen on alkanut levittäytyä omimmilta alueiltaan soilta, reheviltä järviltä, järvenlahdilta ja lammilta merenlahdille ja karuille selkävesille.

Laulujoutsen pesii nykyään koko maassa pohjoisimmasta Lapista etelärannikolle ja Ahvenanmaalle. Kun laulujoutsen eteläisimmässä Suomessa kohtaa kookkaamman kyhmyjoutsenen, reviirikiistoissa isompi väistyy.

Vesikasveista, mudasta ja turpeesta joutsenpari rakentaa valtavan pesäkummun. Naaras munii tavallisesti huhti–toukokuun vaihteessa neljästä viiteen munaa. Toisinaan munia on paljon enemmän. Moni on nähnyt 7–8 poikasen pesueita, ja suurimmissa on ollut peräti 11 poikasta. Ne kuoriutuvat noin viiden viikon haudonnan jälkeen ja kehittyvät lentokykyisiksi noin kolmessa kuukaudessa.

Pesivien joutsenten lisäksi Suomessa asustelee kymmeniätuhansia pesimättömiä yksilöitä, sillä laulujoutsen on sukukypsä vasta neljä–viisivuotiaana. Suomen kautta muuttaa myös venäläisiä joutsenia. Kahtena edellisenä syksynä järjestetyn Joutsenbongauksen tulosten perusteella Suomessa lepäilee syksyllä 60 000–70 000 laulujoutsenta.

Laulujoutsen on Suomen luonnon parhaita ja näkyvimpiä esimerkkejä siitä, miten ihminen voi pelastaa lajin häviämisen partaalta yleiseksi pesimälinnuksi.

 

Lisätietoa joutsenesta ja joutsenvuodesta BirdLifen sivustolta:

http://www.birdlife.fi/vuodenlintu

http://www.joutsenbongaus.fi


 

laulujoutsen_katja_moisio.jpg

Iso ja pieni. Kuva: Katja Moisio