Etusivulle > Retkeilykohteet > Hollola

Hollola

Hollolan retkeilykohteita

 
 
Merkkien selitykset:

Kevätretkikohde  Kevätretkikohde

Kesäretkikohde  Kesäretkikohde

Syksyretkikohde  Syksyretkikohde

Talviretkikohde  Talviretkikohde

KevätretkikohdeKesäretkikohdeSyksyretkikohde

Kutajärven alue

Itäpuolen pellot

Monet lintulajit viihtyvä Kutajärveä ympäröivillä pelloilla, joille varsinkin syksyisin muodostuu kahlaajille sopivia lampareita. Keväisin pelloilla on runsaasti pikkulintuja ja saalistavia petoja pyörii peltojen tuntumassa.

Lintutornin parkkipaikat

Lintutornin parkkipaikkoja on kaksi. Toinen on aivan Rantatien vieressä hieman Kutajoentien risteyksen jälkeen, toinen on lintutornille vievän polun alkupäässä.

Lintutorni

Kutajärven länsipään pitkospuut vievät rautarakenteiselle lintutornille. Tornista on hyvä näkymä lähes koko järven alueelle, pohjoisinta nurkkausta lukuunottamatta. Torni on rantalehdossa, jossa on runsas pikkulintulajisto. Länsipään lampareissa voi nähdä rantakanoja ja ruovikossa on monipuolinen pesimälinnusto. Tornista on hyvät näkymät myös Tiirismaan rinteille ja etelä- ja länsipuolen harjuille, joten paikka soveltuu myös muutontarkkailuun. Pitkospuiden alkupäässä on lintulava jossa voi kuunnella yölaulajia. Lavalta on havaittu muun muassa kääpiöhuitti.

Ajo lintutornille

Rantatieltä ajo lintutornille tapahtuu Pyhäniemen kartanon kuusiaidan luona olevasta risteyksestä. Alueella olevia teitä käytettäessä on muistettava, että yksityisteillä luvaton auton käyttö on kielletty.

Savistenpään pellot

Savistenpään viljapellot, pelto-ojien pusikot sekä pakettipellot ovat hyviä paikkoja levähtävien muuttolintujen tarkkailuun. Kesäisin peltoalueen reunapusikot ovat tännä yölaulajia.

Pyhäniemenlahti

Pyhäniemenlahti on yksi Vesijärven hyvistä lintulahdista, joka on kauttaaltaan ruokokasvuston vallassa. Kun poikkeaa Rantatieltä lahdelle vievälle tielle, kannatta pysähtyä Pyhäniemen kartanon kohdalla. Kartano ja sen puistikko ovat myös kultuurihistoriallisesti merkittäviä alueita.

Kirkonlahti

Kirkonlahti on myös tärkeä Vesijärven lintulahdista. Mainio yöhuutelijapaikka, jossa on runsaasti ruoikkojen linnustoa. Kirkonrantaa ja -lahtea on ruopattu uuteen uskoon ja paikalle on rakennettu turistilaituri, jota retkeilijät saavat käyttää. Kirkonrannasta voi tarkkailla lahdella lepäileviä vesi- ja rantalintuja.

Näkymä Kutajärven lintutornista. Kuva: Petri Kuhno

Ylös
KevätretkikohdeKesäretkikohde

Sairakkalan alue

Alueen sijainti ja yleispiirteet

Sairakkalan alue sijaitsee noin 20 km Lahdesta Hämeenlinnan suuntaan, korkealla Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumalla. Maasto on vaihtelevaa ja metsäsaarekkeiden pirstomat loivarinteiset hietapellot muodostavat kylämaiseman, joka jää laajojen metsäalueiden ympäröimäksi. Alueella on lähteitä ja puroja sekä yksi järvi, Sairakkalanjärvi. 

Sairakkalanjärvi ja Järventausta

Sairakkalanjärvi ympäristöineen hallitsee alueen itäreunaa. Järvi on suo- ja sarakasvustoreunainen, tummavetinen järvi, jolla pesii joutsen ja kurki. Järvi on tunnettu muuttoaikoina levähtävistä vesi- ja kahlaajalinnuista. Tieltä numero 3173 vajaat 1 km tai noin 1 km vasemmalle kääntyvät tiet johdattelevat järven tuntumaan. Järvelle rakennettiin lintutorni vuonna 2013.

Järventaustan peltoalueet tarjoavat muuttolinnuille oivallisia levähdyspaikkoja. Alueella on myös pöllöjä ja haukkoja. Järventaustan peltojen itäpuolella on Kastarista alkanut lähdepuron vaikutuksesta jo muodostunut rehevä puronotko, jossa kannattaa käydä kuuntelemassa yölaulajia.

Kastarin peltoalueet

Kastarin peltoalueet tien nro 12 etelä- ja pohjoispuolella ovat mainioita lintujen tarkkailupaikkoja Keväisin ja syksyisin laajat peltoalueet ja niiden välissä olevat metsäsaarekkeet takaavat monipuolisen linnuston. Vallitsevina ovat tietenkin peltojen pikkulintulajit ja niiden saalistajat. Peltojen yllä kisaavat kiurut keväisin ja usein näkee levottomina pyrähteleviä pulmus- ja peippoparvia. Syksyisin alueella on isoja kirvis- ja järri- ja rastasparvia. Alueen tyyppilajeja syksyisin ovat kiurut, västäräkit ja sepelkyyhkyt sekä reunamaiden kirviset ja sirkut, pohjasirkkupaikkana eteläpään reunarinne on parhaita mahdollisia. Reunustavilta metsäalueilta lentävät teeret usein soitimelle ja saarekkeiden koivikot tarjoavat ruoka- ja levähdyspaikkoja, koivikkojen latvoissa näkeekin usein teeri- ja sepelkyyhky-, varis- ja naakkaparvia. Syksyisin alueen itä- ja länsireunan ylitse vievät petolintujen muuttoreitit. Alueen eteläreunan avohakkuurinteet ovat oivallinen paikka seurata pikkulintujen syysmuuttoa. Myös paikallisia petolintuja voi tarkkailla lähietäisyyksiltä. Kastarin kylä jatkuu tien 12 pohjoispuolella. Maasto on kumpuilevaa ja peltojen keskellä on myös soistuneita metsäpalstoja ja pieniä puroja. 

Ylös
KevätretkikohdeSyksyretkikohde

Lahdenpohja

Lahdenpohja sijaitsee Vesijärven länsirannalla. Lintutornilta voi tarkkailla kahlaajia ja vesilintuja. Kevätmuuttoaikaan tornin alueella on nähty muun muassa rantakurvi. Umpeenkasvanutta rantakosteikkoa on ruopattu ja pajukkoa kaadettu. Rantaniityn osmankäämipelto niitetään syksyisin. Syksyisin Lahdenpohja kerää tiiroja ja vesilintuja ja tornista voi seurata myös kahlaajamuuttoa.

Ylös